Huppari!

Aivan jumalaisen ihanan ja aurinkoisen, jopa kesäisen miniloman jälkeen oli "hieman" haikeaa herätä sateenropinaan ikkunalaudalla ja harmaaseen, koleaan aamuun. Myös kroppa reagoi siihen harmauteen ja ankeuteen: silmäluomet painoivat tonnin ja sängyn vetovoima uhmasi jotain G-voimia. Ihan varmasti.

Mä en vaan ollenkaan ole syys- tai talvi-ihminen. Nojoo, syksyllä on kivaa kun on ruskaa ja syysaurinko on ihanan kirkas kun se paistaa matalalta. Ja saa polttaa niitä kynttilöitä. Ja on kivaa kietoutua shaaliin ja möllöttää teekupin kanssa sohvan nurkassa.

Mutta se, että harmautta ja pimenevää vuodenaikaa kohden joutuu alkaa miettimään kerrospukeutumista ja kaivaa ne kumpparit esille, ei ole mun juttu. Mulla on kylmä ja väsy.

Jos jotain riemua siitä voi kaivaa, on se, että mä sain vihdoinkin päälleni mun ihanan lämpöisen pehmoisen hupparin. Tässä postauksessa ei ole mitään järkeä. Ajattelin vaan tulla hehkuttamaan, että tää on aivan sairaanihananpehmoinenjalämmin!! <3

Kuvat otettu duunin vessassa, WAU! Ja huppari on kotoisin **TÄÄLTÄ**

Laitan kuvia maailman ihanimmasta viikonlopusta, kunhan saan kuvat setvittyä! Naantalissa tosiaan aina paistaa aurinko - pitäsköhän muuttaa sinne...

Rakkaudella,
Elisa